Kesäkuuta

Mennään, jo miltei puoliväliä.

Eilen oli ensimmäinen päivä tätä kuuta, kun saimme tuntea kesän ilmoja ja tuoksuja.

Muuten olemme saaneet aika paljon koleita ilmoja osaksemme.

On hassua, että ensi viikonloppuna on jo Juhannus.

Omaan kahden viikon ja kahden päivän lomaan on vielä reilusti aikaa.

Sitä ennen töissä alkaa vielä ruuhkaisempi aika, heinäkuu on kiirettä.

Nyt huomaan, että vaikka asenteella on väliä, alkaa mieli ja kroppa jo vähän haikailla tuon loman perään.

Lapsilla on enää edessä neljäpäiväinen hoitoviikko.

Sitten Leevillä on syksyllä edessä eskari!

En voi lakata hämmästelemästä sitä, mitähän hämmästelyn taso on kouluun lähtiessä.

Nyt yritetään viikonloput nollata ja tankata. Tehdä yhdessä asioita ja vähän miettiä jokaista viikonloppua minilomana. Eilen käytiin läheisessä kylpylässä uimassa ja sen päälle ravintolassa syömässä. Juhannus menee mökillä. Kesä pitää sisällään tällaisia pieniä "lomia", muuten ollaan vaan.

Ja sitä rehellisesti odotan eniten.

Soljuvaa arkea. 

Kotona pitkiä, hitaita aamuja (kuten tänään), rentoja ruokia, kainaloita, kuokkimisia, ehkä muutama kirja luettavaksi, sadepäiviksi haen kirjastosta Peppi Pitkätossuja, vähän ratsastustunteja Ellalle, jalkapalloa Leevin kanssa. Pikkulegoja sietämättömissä paikoissa; jalkojen alla ja pesukoneen alatasolla. 

Oma liikuntarutiini ja ruokarutiini on totaalisen hukassa ja se vaikuttaa kyllä oloon väsymyksenä ja pöhkööntymisenä. Nyt ymmärrän vielä paremmin, miten tärkeää on syödä hyvin ja puhtaasti ja säännöllisesti ja liikkua jonkin verran.

Rutiinin uudelleenkäynnistys on mulla se vaikein juttu; kun se jostain syystä rikkoutuu, mulla kestää päästä takaisin rytmiin.

Toisaalta, takana on pitkä rupema. Kropan rääkkäystä.

Joten lienee ihan paikallaan höllätä ja olla välittämättä siitä tunteesta, että tässä vähän löysistyy.

Ja tulee kiloja muutama.

Kroppa saa nyt flunssan päälle ansaitsemansa pitkän tauon, jota oon suunnitellut pidempään mutten ole malttanut toteuttaa.

Kasvimaalla muuten tapahtuu jo aikalailla. Se on tällä hetkellä varmaan kaunein "kukkapenkki" tässä huushollissa. Ihana hakea sieltä jo vähän sipulinvartta, ruohosipulia ja yrttejä salaatteihin sekä ruokiin.

Eilen saatiin ekaa kertaa syödä lämpimässä säässä pihalla.

Oli aika jees.

Jännä ilmiö, että kun pihalla siistiytyy, niin koti näyttää aika ajoin siltä, että se on vaan kippauspaikka.

Lippiksille, ötökkäpurkeille, huppareille,

aurinkorasvalle, sandaaleille,

juomapulloille, jalkapyyhkeille.

Sään salliessa elämä on takapihalla.

Eilen en ees kuokkinut. Istuin ensin portailla,

sitten kiikussa,

sitten makasin viltillä ruohikolla.

Poltin yläkropan.

En tajunnut auringon vaaraa.

Onneksi en pahasti.

Nyt tosiaan taas sataa.

Mä juon kahvia aamutakissa vaikka kello on kaksitoista.

Lapset intoutuivat pelaamaan xboxilla liiketunnistuspelejä. Hauskaa tuntuu riittävän. 

Kohta me kurvataan puutarhalle kun pihalla ei viitsi kuokkia.

Ja siitä kauppaan. Ostan varmasti jäätelön, vaikka sataa.

Leppoisaa Sunnuntaita kaikille <3 p="">